Ur So Gay

 Kurkun kuvat: Cherie, CC BY-NC 2.0

Kutsumanimi: Kurkku
Syntymäaika, ikä: 22.03.2016, 10-vuotias
Rotu, skp: suomalainen puoliverinen, ori
Väri, säkä: ruunikko, 167cm
Painotus: koulu, ko GB, re 100cm
Omistaja, tuoja: Helka Kannisto (VRL-15050), Juulia
VH-tunnus: VH16-031-0427

If you're a lover, you should know
The lonely moments just get lonelier
The longer you're in love than if you were alone
Memories turn into daydreams, become a taboo 

Luonne

Kurkun saapuessa tallille, sen nimi oli Purkki, mutta nimi vaihtui äkkiä toiseksi. Aluksi oria kutsuttiin paremman puutteessa Purkaksi, mutta pian ori ristittiin Kurkuksi. Pitkäkaulainen ja hiukan hölmö ori aiheuttaa taatut naurut, joten Kurkku on aika sopiva nimi. Kurkku ei tosiaankaan ole mikään tiukkahermoisin pilkun viilaaja, joskus sitä jopa toivoisi, että ori olisi hieman tarkempi siitä minne se astuu tai mitä se laittaa suuhunsa. Kurkulla on tapana piehtaroida tarhan likaisimmissa kohdissa, tallata ihmisen varpaiden päälle vahingossa, koska sen ajatukset ovat jossain aivan muualla tai sitten Kurkulla ei vain ole ajatuksia, sekä haistella ja maistella vähän kaikkea mikä suuhun mahtuu. Eikä kukaan ollut yllättynyt, kun Kurkku soi hyvällä ruokahalulla sille tarjottuja kurkkuviipaleita.

Hoitaessa Kurkku on kyllä helppo ja nopea hoitaa, mutta ori kannattaa sitoa varmuuden vuoksi kiinni. Jos käytävällä tai ulkona kävelee joku, Kurkku tietysti heti siirtyy seuraamaan ohikulkijan menoa. Tämän vuoksi onkin hoitajalle helpompaa kiinnittää Kurkku kiinni, ettei se vain pyöri ja hyöri ympäriinsä. Itse hoitotoimenpiteissä ei ole mitään suurempia ongelmia. Kurkun täytyy tietysti saada maistaa tuttuja harjoja ja muita hoitovälineitä, joka ikinen kerta ne tuntuvat olevan orille maailman ihmeellisin asia. Hoitajan kannattaa myös olla tarkkana jos taskun pohjalle on jäänyt jotain, Kurkulla tuntuu löytyvän keinonsa kalastaa kaikki tavarat hoitajan taskuista ja sitten mussuttaa niitä viattoman oloisena. Suitsia laittaessa Kurkku nappaa suuhunsa kuolainten lisäksi turpahihnan ja hoitajan sormetkin, joten silloin pitää vain olla nopea ja tomera. Eläinlääkäri ja kengittäjä eivät aiheuta Kurkussa sen suurempaa reaktiota, ori hamuaa heidät tervehdykseksi ja siirtyy sitten tutkimaan tavaroita, eikä reagoi muuten juuri mitenkään erikoisiin vieraisiin. Se Kurkussa on hyvä, että kaikki tuntuu sopivan sille, eikä orilla ole jatkuvan hamuamisen ja maistelun ohessa juurikaan muita ongelmia.